Tiesitkö, että Suomessa joka neljännessä omakotitaloissa on kosteusongelma?

Kosteus tuhoaa rakennuksen ja asukkaiden terveyden

Kosteus mahdollistaa homeen, mikrobien ja sienistön kasvun. Se lisää kemikaalien vapautumista rakennusmateriaaleista ja tuhoaa rakenteet vaarantaen samalla asukkaiden terveyden. Suomessa 27% omakotitaloasukkaista on löytänyt hometta asunnostaan. Suuri osa kosteusongelmista on kuitenkin piileviä. Asukkaat eivät tyyppillisesti näe ongelmia, jotka ovat muiden materiaalien alla tai paikassa, johon on vaikea mennä tai ei ole pääsyä ollenkaan. Varmin tapa kosteusongelman toteamiseen on ammattilaisen suorittama mittaus. Yleisimpiä paikkoja kosteusongelmille ovat talon alapohja, kellari ja kylpyhuone.

Tyypilliset kosteuden lähteet omakotitalossa


1. Tuuletusilma

2. Lisääntynyt veden käyttö

3. Maakosteus

1. Tuuletusilma

Vapaa tuuletusilma tuo mukanaan kosteutta erityisesti kesällä, kun ulkolämpötila on korkeampi kuin tuuletettavan tilan lämpötila. Tällöin tuuletusilman kosteus tiivistyy rakenteiden pintoihin. Tyypillisiä paikkoja ovat kellarit, rossipohjat, ryömintätilat ja maanpinnan alapuoliset tilat. Näiden tilojen lämpötila voi kesällä olla 16C, kun ulkona päivällä on vastaavasti reilusti yli 20C. Ongelmat korostuvat helteiden aikana ja koskettavat niin uusia kuin vanhojakin rakennuksia.

2. Lisääntynyt veden käyttö

Talossa käytetään usein vettä enemmän kuin talon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa on oletettu. Tämä on tyyppiongelma painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuilla rintamamiestaloilla, mutta ongelma ei rajoitu vain rintamamiestaloihin. Viisikymmentäluvulla vesi kannettiin sisään ämpärillä, saunassa käytiin kerran viikossa ja sauna lämmitettiin puukiukaalla, jolloin kiukaan vaatima korvausilma tuuletti tilaa. Nyt käytössä on juokseva vesi, lukuisia lavuaareja ja suihkussa tai saunassa käydään päivittäin. Talosta löytyy pyykin- ja astianpesukoneet. Lisäksi puukiuas on voinut vaihtua sähkökiukaaseen.

3. Maakosteus

Maaperästä nousee kosteutta talon alapohjaan ja rakenteisiin sekä kapillaarisesti että höyrynä. Maakosteuden suurin kuorma ajoittuu tyypilisesti kesälle. Kosteuskuormaa voidaan säädellä ohjaamalla sadevedet kauemmaksi talosta, uusimalla tukkeutuneita salaojia sekä korjaamalla rakenteiden vedeneristyksiä. Talon alla olevia rakenteita, eristyksiä ja salaojia on kuitenkin vaikea korjata edullisesti.

Aurinkosampo poistaa kosteuden keräimen kautta

Aurinkosampo tarjoaa taloudellisen tavan rakenteiden kosteuden hallintaan ja kosteusongelmien ennaltaehkäisyyn. Kosteasta tilasta imetty ilma lämmitetään keräimessä auringon energialla. Keräimen ja ulkoilman vesihöyryn osapaine-eron vuoksi kosteus poistuu keräimestä höyrynä hengittävän rakenteen läpi. Tällöin ilman absoluuttinen kosteus pienenee. Ilma puhalletaan entistä kuivempana ja lämpöisenä takaisin samaan tilaan. Ilma lämmittää tilaa ja sitoo itseensä lisää kosteutta rakenteista ennekuin se imetään keräimeen uudestaan.


Esimerkki ryömintätilan kuivauksesta

Ryömintätilan tilavuus on 25 m3, pituus 10 m, leveys 5 m ja korkeus 0,5 m. Aurinkosampo 1,5M ja 3M malleissa ilmavirran määrä on 50-120 litraa sekunnissa.

Tällöin edellämainituilla ilmamäärillä ryömintätilan koko ilmatilavuutta vastaava määrä ilmaa käy keräimessä 3 min 20 sek - 8 min 20 sek välein.

Esimerkissä ryömintätilan lämpötila on 7°C ja suhteellinen kosteus 100%. Sieltä imetty ilma lämmitetään keräimessä 60°C asteeseen. Tällöin ilman ja vesihöyryn seoksen sisältämän vesihöyryn osapaine on 3540 Pascalia (Pa).

Keräin on ulkoilman ympäröimä. Ulkona on 5°C lämmintä ja suhteellinen kosteus 70%. Tällöin ulkoilman vesihöyryn osapaine on 613 Pa ja vesihöyryjen osapaine-ero 3450 Pa - 613 Pa = 2928 Pa.

Diffuusio tasoittaa vesihöyryn paine-eroja höyryn siirtyessä pienempään paineeseen päin. Tämän vuoksi keräimestä ryömintätilaan palaava illma on absoluuttisesti kuivempaa. Keräin on myös lämmittänyt ilmaa, jolloin samanaikaisesti ilman suhteellinen kosteus on laskenut.

Kun tämä lämmin kuivempi ilma palaa ryömintätilaan, tapahtuu vielä kaksi asiaa. Ensinnäkin lämpöenergia saa rakenteissa ja niiden pinnassa olevien vesimolekyylien vetysidokset rikki. Vesimolekyylit höyrystyvät. Koska ilman absoluuttinen ja suhteellinen kosteus on laskenut alkuperäisestä, nämä molekyylit voivat sitoutua ilmaan. Kosteutta sitonut ilma menee uudestaan keräimeen ja palaa sieltä taas entistä kuivempana takaisin.

Tämä prosessi on kuivattaville rakenteille turvallinen. Esimerkiksi pelkkä tilan lämmittäminen kasvattaisi vesihöyryn osapainetta itse tilassa ja kosteus puskisi väkisin ympärillä oleviin rakenteisiin. Näin tapahtuu rakennuksissa tyypillisesti, kun niitä lämmitetään. Esimerkiksi ulkoseinien osalta on olennaista, että sisältä puskeva vesihöyry ei pysyvästi tiivisty seinärakenteisiin.

Aurinkosampo lämmittää tilaa, mutta poistaa kosteutta keräimen kautta, joten kosteus siirtyy rakenteesta tilaa kohden. Kokeellisen yli 30 vuotta kestäneen testauksen perusteella voidaan todeta myös, että Aurinkosammon prosessi ei kuivaa tilaa liikaa. Kuivaus perustuu ulkoilman vesihöyryn osapaineen ja keräimen vesihöyryn osapaineen suhteeseen. Tämä rajoitin estää muun muassa rakenteissa olevien puurakenteiden rikkoutumisen kuivumisen seurauksena.

Aurinkosammon kosteudenhallintakykyä on seurattu pitkäaikaisissa kokeissa. Kuvassa on maanvarainen ryömintätila, jossa on pinnoitteena betonia pölyn sitomiseksi. Oheinen ryömintätila on ollut kuiva vuodesta 2008 lähtien.

Esimerkkikuvia rakennekosteusongelmista

Kuva 1. Kondensoituva kosteus on tuhonnut seinärakenteet perusteellisesti.

Kuva 2. Maakosteus ja tuuletusilman tuoma kosteus ovat iskeneet yhdessä samaan paikkaan maanpinnan alapuolella.

Kuva 3. Sienikasvustoa kellarissa purettujen levyjen ja höyrysulun alla. Sienikasvuston lisäksi kosteus on lahottanut puurakenteet.

Kuva 4. Maaperästä on päässyt kosteutta sisään kellariin ja home on levinnyt koko tilaan. Kuvassa näkyvä talon kulma on rakennettu osittain kallion päälle. Tämä aiheuttaa rakenteellista painetta sekä kosteuspainetta. Kulmaa ei voida korjata salaojituksella ilman mittavaa louhintaa ja perustusten uudelleen-rakentamistyötä.

Jos epäilet, että rakennuksessasi on liiallista kosteutta, niin ole heti yhteydessä asiantuntijaan. Aikainen toiminta säästää rahaa ja terveyttä! Kosteuden lähde ja syy tulee aina paikantaa ennen korjaavista toimenpiteistä päättämistä.

Millaiset aistittavat asiat voivat kertoa kosteusongelmasta?

  • Näet kosteutta suoraan talon rakenteiden pinnassa tai rakenteessa
  • Näet rikkoutuneita pintoja: rapautunut betoni, tiilet ja tiilen saumat, osittain tummuneet kipsi-, lastu- tai vanerilevyt tai pisteet levymäisissä pinnoissa. Kuvan mukaiset irronneet maalit tai tapetit kertovat myös kosteudesta.
  • Haistat ummehtuneen hajun. Homeen kasvaessa tilassa tai rakenteissa aistit maakellarimaisen mullan ja navetan hajujen yhdistelmän.

Huomioi, että Aurinkosampo ei poista hometta ja homeitiöitä kuivattavista tiloista, vaan tilat tulee puhdistaa ammattimaisesti erikseen. Huomioi myös, että kosteudelle alitistuneiden puu-, metalli-, betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden kantavuus ja ominaisuudet voivat heikentyä merkittävästi kosteuden seurauksena. Kaupasta saatavat pintakosteusmittarit on tarkoitettu kosteusongelmien kartoittamiseen ei kosteusongelmien todentamiseen. Ole aina mieluiten yhteydessä asiantuntijaan epällessäsi mahdollista kosteusongelmaa.

Termodynamiikka talossa asujille