Mikä on Aurinkosampo?

Aurinkosampo on Suomessa kehitetty aurinkoenergiaa tehokkaasti hyödyntävä lämmitys- ja kuivausratkaisu. Aurinkosampo asennetaan nykyisen lämmityksen rinnalle omakotitaloon, kesämökille, varastoon tai vaikkapa autotalliin. Aurinkosampoon kuuluvat aurinkokeräimet, lämmönjakokanavat ja -laitteet sekä ohjausyksikkö.

Aurinkosampo hyödyntää talon nykyisiä rakenteita ja maaperää lämpövarastona. Tämä tekee investoinnista järkevän - sinun ei tarvitse investoida erillisiin lämmönvarastointilaitteisiin. Ennenkuin Aurinkosampo voi tallentaa lämpöä rakenteisiin, se poistaa kosteuden rakenteista. Kosteus vaikuttaa rakenteiden lämmönjohtavuuteen ja kuivien rakenteiden ominaisuudet poikkeavat merkitttävästi kosteista.

Vanhoissa taloissa 80% vuosittaisesta energiasta kuluu lämmitykseen. Tästä energiasta on järkevä säästää Aurinkosammolla. Arviomme mukaan maailmassa on yli 100 miljoonaa omakotitaloa, jossa Aurinkosampo on tehokkain aurinkolämmitys- ja kuivausratkaisu.

Aurinkosampo - Mitä hyödyt?

Aurinkosammolla saat ilmaisenergian tuoman ostoenergiasäästön järkevällä investoinnilla. Investoinnin takaisinmaksuaika on kohteen ominaisuuksista ja nykyisestä ostoenergian hinnasta riippuen 0–12 vuotta. Tyypillinen takaisinmaksuaika on 8,4 vuotta ja vuosittainen lämmitysenergian säästö on 40%.

  • Säästää merkittävästi ostoenergiaa
  • Poistaa kosteuden rakenteista
  • Kosteuden poisto vaikuttaa lämmönjohtavuuteen ja säästää lämmitysenergia
  • Varastoi lämpöä kuiviin rakenteisiin ja maaperään
  • Poistaa homeen ja mikrobien kasvuun vaadittavan kosteuden
  • Suojaat rakenteita ja perustuksia veden jäätymisvaurioilta, korroosiolta, lahoamiseslta ja mätänemiseltä.

Käyttökustannukset ovat alhaiset

Aurinkosampo kuluttaa vähän energiaa toimiessaan - alle 60 W. Järjestelmällä ei ole erityistä huollon tarvetta suodattimien vaihdon lisäksi.

Aurinkosampo - Miten toimii?


Aurinkosampo ottaa vastaan auringonsäteilyenergiaa. Läpäistyään keräimen ulkopinnan säteily osuu absortiopintaan, jolloin säteily muuttuu infrapunasäteilyksi. Tämä infrapunasäteily lämmittää keräimessä kiertävää ilmaa. Lämmennyt ilma puhalletaan kanavaa myöten lämmitettävään tilaan, ja vastaavasti lämmitettävästä tilasta imetään toista kanavaa myöten ilmaa keräimeen lämmitettäväksi.

Kun imettävä ilma sisältää kosteutta, ilman höyrynosapaine kasvaa sitä lämmitettäessä ja keräimen hengittävä rakenne päästää vesihöyryn ulos. Tämän seurauksena kosteuden absoluuttinen määrä ilmassa vähenee. Ilman lämmitys itsessään vähentää suhteellisen kosteuden määrää ja keräimestä palaava ilma on valmis ottamaan uutta kosteutta vastaan rakenteista.

Auringon säteilyenergia ja lämmitystarve

Kuukausivertailu kiinteistön lämmönkulutuksesta ja aurinkoenergiasta. Paikkakunta: Lahti, Vuosikulutus 10.000 kWh, Keräin 3 M 3, suunta etelä, Kattokulma 30 astetta. Sininen viiva kuvaa kuukausittaista lämpöenergiankulutusta. Keltainen viiva kuvaa aurinkoenergian tuottoa. Punainen alue kuvaa lämmityshyötyä ja keltainen energiaa, jota käytetään kuivaamiseen ja varastointiin.

Lämmönjakelu olemassaolevien rakenteiden ja massojen kautta

Tasainen lämmönjakelu hoituu massojen ja rakenteiden kautta. Aurinkosampo tuottaa lämpöä päivällä, kun auringon säteilyenergiaa on tarjolla. Rakennusten lämmitystarve on kuitenkin suurin yöllä, kun ulkolämpötila laskee ja aurinko ei suoraan lämmitä rakennusta. Tästä johtuen suosittelemme Aurinkosammon lämmönjakelun tapahtuvan lämpövaraston kautta. Lämpövarastona voi toimia rakennuksen kellari, sauna, rossipohja tai muu tarkoitukseen sopiva tila. Lämpövaraston massat, kuten seinät, lattia ja maaperä, lämpenevät päivällä ja luovuttavat lämpöä yöllä.


Varastoinnin kautta suurempi lämmityksen vuosihyötysuhde

Kesällä Suomessa on tarjolla paljon auringonsäteilyä. Kesäkuukausina Aurinkosampo tuottaa enemmän lämmitysenergiaa kuin rakennus juuri sillä hetkellä tarvitsee. Tämä lämpö ohjataan lämpövarastoksi valittuun tilaan.

Suurin maakosteuden aiheuttama kosteuskuorma ajoittuu kesälle. Tällöin lämpövarastoon ohjataan paljon lämpöä ja massat sekä rakenteet kuivuvat. Kuivat rakenteet ja maaperä johtavat lämpöä huonommin kuin kosteat, ja tämä vaikutus kestää parhaassa tapauksessa seuraavaan kevääseen.

Kosteuden poisto mahdollistaa lämmön pitkäaikaisvarastoinnin. Lämpövaraston ollessa alapohja tai kellari varastoivaa massaa on tyyppillisesti 50 - 100 tonnia. Kesällä tämän kuivan massan lämpötila nousee 5 C astetta normaalista. Tuloksena on, että suuri tilavuus kuivaa massaa voi pitää lämpöä sisällään, pienellä lämpötila erolla verrattuna ympäristöön, viikkojen ajan. Tyypillisesti varastoon saadaan 400-800 kWh energiaa.